Puhelin pois ajaessa!

Tivi kirjoitti maaliskuussa autoilijoista, jotka samanaikaisesti ajavat ja räpläävät älypuhelimiaan. Huomion pitäisi olla aivan muualla kuin puhelimissa, enemmänkin huomion pitäisi olla tiessä ja ympärillä olevassa liikenteessä. Liikenteessä oli selattu WhatsAppia, Tinderiä ja jopa Netflixiä.

Jyväskylän yliopistossa oli tehty tutkimus, jonka mukaan autoilijat räpläävät puhelimiaan eniten kaupunkiajossa. Kaupunkiajossa toki voi joutua pysähtymään ruuhkissa usein ja liikennevaloihin, mutta eniten siellä tarvitaan tarkkaavaisuutta jalankulkijoiden ja risteysten vuoksi. Maantiellä sovelluksia käytettiin vähemmän, mutta kun käytettiin niin käyttökerta oli pidempi kuin kaupunkiajossa. Tutkimuksessa oli ollut mukana 30 vapaaehtoista ja heidän autoiluaan oli seurattu 12 viikon ajan. He olivat valikoituneet, koska he autoilivat runsaasti ja käyttivät älypuhelimia säännöllisesti.

pexels-photo-253096.jpeg

Seurannan aikana selvisi, että keskimäärin autoilijat koskettivat älypuhelimensa ruutua 41 kertaa tunnissa. Kosketusten määrä kuitenkin vaihteli merkittävästi autoilijoiden kesken. Enimmillään kuljettaja koski ruutua 481 kertaa tunnissa, vaikka toki tiesi olevansa mukana tutkimuksessa. Eniten autoillessa käytettiin yhteystietosovellusta, toiseksi eniten WhatsAppia ja kolmanneksi eniten musiikkisovellusta. Etsittiin myös reittiohjeita ja käytettiin navigaattoria, mutta nämä sovellukset on suunniteltu niin, että ne vaativat kuljettajalta mahdollisimman vähän kosketuksia puhelimeen. Kun taas esimerkiksi viestejä kirjoittaessa kosketuksia tulee lukuisia ja keskittyminen on luultavasti aivan muualla. Suosituimpien lisäksi käytettiin myös Facebookia, Instagramia, sähköpostia, Netflixiä, Tinderiä, verkkopankkia ja puhelimen kameraa.

pexels-photo-210182.jpeg

Älypuhelimet ovat nykyisin liimattuina käsiimme ja niitä räplätään koko ajan. Jos puhelin ei ole mukana, tulee automaattisesti täysin avuton olo ja ei tiedä mitä tekisi. Eikä ylipäätään ensimmäisen älypuhelimen tulosta markkinoille ole loppupeleissä kovin pitkää aikaa, mutta niin niistä vain nykyisin ollaan melkeinpä riippuvaisia. Vaikka puhelimesta löytyy vaikka mitä mielenkiintoista, tulisi silti muistaa, että joihinkin tilanteisiin puhelin ei edelleenkään sovi. Yksi erityisen tärkeä on auton ratti. Pokémon Go -sovelluksessa on rajoitus, joka estää pelaamasta nopeasti liikkuvassa autossa. Tämmöinen rajoitus olisi hyvä myös muissa sovelluksissa tai koko puhelimessa. Toki reittiohjeet ja navigaattorit olisivat käytössä, koska ne vain helpottavat autoilijaa pääsemään paikasta A paikkaan B.

Muistetaan turvallisuus liikenteessä ja pidetään ne puhelimet poissa. Otetaan myös ruudutonta aikaa ja keskitytään ympärillä oleviin tapahtumiin.

Amazon Suomeen – uhka vai mahdollisuus?

Markkinointi & Mainonta kirjoitti maaliskuussa Amazonin mahdollisesta tulemisesta Suomeen. Ruotsissa Amazonin asiantuntijoiden mukaan oli rekrytointi käynnissä ja he valmistelivat toiminnan aloittamista ennen kesää. Artikkelin mukaan Suomi kuuluisi samaan kauppa-alueeseen, mutta Amazonilta ei kuitenkaan ole vahvistanut asiaa. Jutussa kerrotaan kuinka Amazonin tulo Suomeen ei välttämättä ole suomalaiselle verkkokaupalle hyvä juttu. Suomalaisilla tunnetuillakin yrityksillä on ollut vaikeuksia kansainvälisten verkkokauppojen lanseeraamisissa ja toimivia verkkokauppoja ei ole saatu edes mobiiliin.

gift-brown-shopping-market (1)

Lisäksi Googlen maajohtajan Antti Järvisen mukaan Suomessa maksetuista mainosklikkauksista yli 80 prosenttia menee muodin ja pukeutumisen kategoriassa ulkomaille. Urheilukaupassa, kodin- ja puutarhatarvikkeissa sekä elektroniikkakaupassa yli 50 prosenttia klikeistä menee ulkomaille. Nämä eivät ole kovin kannustavia lukuja. Onhan esimerkiksi suomalaisilla muodin brändeillä vaikea kilpailla kansainvälisiä massabrändejä vastaan, koska lähtökohdat ovat hieman erit. Lisäksi näkyvyyttä on vaikea saada ilman suuria panostuksia markkinointiin.

Toki näille pienemmille suomalaisille toimijoille, ketkä eivät ole saaneet omaa verkkokauppaansa toimimaan voi Amazonin tulo Suomeen olla hyvä juttu. Amazon voi avata hyvän väylän lähteä kansainvälisille markkinoille. Mikäli omat tuotteet saadaan muiden verkkokauppoihin myyntiin, säästetään omia rahoja mitä oman verkkokaupan perustamiseen olisi mennyt. Toki Amazonin valikoima on laaja, joten se että juuri omat tuotteet saa sieltä näkyville vaatii pieniä satsauksia markkinointiin. Sekä vahva brändi jo olemassa olevilla markkinoilla sekä vahvat toimivat tuotteet edistävät kansainvälistymistä. Nykyisin somen voima on niin suuri, että tyytyväiset asiakkaat monesti jakavat kokemuksiaan sitä kautta ja näin yritys saa positiivista näkyvyyttä.

pexels-photo-264529

Amazonista voisi myös tilata ruokaa toimitettuna kotiovelle. Suomessa ruuan verkkokauppa on vielä aika uusi ilmiö ja sen kehitys on ollut melko hidasta. Suomen tilanne on nyt sama missä Ruotsissa oltiin 2009, eli melko jäljessä tullaan. Uskoisin kuitenkin, että kehityssuunta jatkuu positiivisena sillä helpottaahan se, jos työpäivän päätteeksi ruokakassit odottavat kotona ilman kaupassa käyntiä.

Uskoisin, että Amazonin tulo Suomeen olisi ehdottomasti mahdollisuus Suomalaisille yrityksille. Amazon pystyisi tarjoamaan suomalaisille yrityksille pääsyn ulkomaan markkinoille ja kokeilemaan sitä kautta siipiään Suomen ulkopuolella. Päivittäistavarakaupan puolella Amazon voisi kiihdyttää verkkopalveluiden käyttöönottoa kuluttajille ja myös toimijoille.

Työnhaun Tinder?

Miltä kuulostaisi, jos työnhaun, vuorojen varaamisen ja palkanmaksun voisi hoitaa puhelimella sovelluksen kautta? Aika helpolta, varsinkin esimerkiksi opiskelijoita ajatellen. Tivissä oli juttu startup -yritys Sumplista, joka toimii ravintola-alalla ja keskittyy työnvälitykseen. He ovat luvanneet päivittää työnhakemisen ja rekrytoinnin tähän päivään.

Sumplin tavoitteena, on kehittää työntekijät ja työnantajat yhdistävä sovellus, jonne työnantajat ilmoittavat koko- ja osa-aikaisia työpaikkoja sekä keikkatöitä. Lisäksi sovellus mahdollistaa palkanmaksun heti keikan päätteeksi. Tämä kuulostaa varmasti hyvälle keikkatyöläisille ja osa-aika töitä tekeville, kun palkkaa ei tarvitse odotella montaa viikkoa. Kaikki hoidettaisiin sovelluksen kautta, työnhaun ja rekrytoinnin lisäksi rahaliikenne ja verokortit olisi myös mahdollista hoitaa sovelluksella. Sumplilta myös korostetaan, että sovelluksen kautta työllistyvät ovat työsuhteessa ja sovelluksen kautta hoidetaan työnantajakulut ja verot.

pexels-photo-377909.jpeg

Sumpli on jo aloittanut ravintola-alalla ja saanut pilottiinsa mukaan noin sata ravintola-alan yritystä. Tulevaisuudessa he haluavat laajentaa myös kaupanalalle, hoiva-alalle, rakennusalalle ja siivoukseen. Tällä hetkellä he toimivat pääkaupunkiseudulla ja kesällä heidän on tarkoituksena jo laajentua pääkaupunkiseudulla, sekä tulevaisuudessa myös muualle Suomeen. Suomen lisäksi heidän tähtäimessään lähitulevaisuudessa on myös Pohjoismaat ja Balttia.

Sumplin ideana, on että työntekijä voi tehdä töitä missä haluaa ja milloin haluaa. Tämä on erittäin tervetullutta varmasti opiskelijoiden keskuudessa, sekä vaihtelua hakeville työntekijöille. Tämä mahdollistaa liikkumisen paikasta toiseen sekä mahdollisesti kaupungista toiseen, ei tarvitse jäädä yhteen paikkaan. Esimerkiksi juuri opiskelijoiden ajankäytön suunnittelua helpottaisi, että itse voisi valita vuoronsa ja näin ei tulisi päällekkäisyyksiä luentojen kanssa. Sekä voisi tehdä joustavasti töitä silloin kun itselle parhaiten sopii.

pexels-photo-302902.jpeg

Työnantajaa tämä myös varmasti helpottaisi, kun rekrytointi tapahtuisi sovelluksen kautta ja palkanmaksu tapahtuisi saman tien niin voisi olla varma, että kaikki ovat saaneet palkkansa. Aloille joilla henkilöstön vaihtuvuus on tiheä tämä olisi oiva työkalu, mutta aloille joilla kaivataan sitoutumista työhön niin en näe, että tämä olisi kovin hyvä ratkaisu. Lisäksi sovelluksen kautta varmasti tavoitettaisiin laaja joukko työnhakijoita ja vuorot saataisiin täytettyä.

Mielenkiinnolla seuraan kuinka laaja ilmiö tästä applikaatiosta tulee! Ja mihin tulevaisuudessa osa-aikatyöläisten arki menee, onko enää vakinaisia työsuhteita vai enemmän vaihtelua ja ns. freelancerina tekemistä.

Hyvinvoinnin seuraaminen sormuksella

Edellisessä postauksessa käytiin läpi aktiivisuusrannekkeita, tämä teksti pyörii saman aiheen ympärillä. Samaisella sivustolla tekniikka ja talous oli kirjoitettu kuinka suomalainen älysormus oli saanut muotoilupalkinnon. Tämä älysormus on nimeltään Oura ja se julkistettiin marraskuussa 2017. Muotoilukilpailuun oli osallistunut töitä yli 59 maasta ja palkituissa tuotteissa oli tärkeää käytettävyys, mikä siitä, että suunnittelijat ymmärtävät asiakkaita ja heidän tarpeitaan.

Oura on 2013 perustettu oululaislähtöinen yritys. Yritystä perustettaessa heidän tavoitteenaan oli suunnitella nykyaikainen sormus, joka sisältää hyvinvointi teknologiaa ja kestää pitkäaikaisen käytön. Tekijät halusivat varmistaa, että sormus toimii tehokkaana älylaitteena sekä kauniina koruna. Näiden ominaisuuksien takia käyttömukavuus ja kauneus oli avaintekijöitä suunnittelussa. Sormuksista löytyy kolme vaihtoehtoa ja kaikista kahdeksan kokoa.

Oura sormuksessa on laajasti erilaisia toimintoja. Se mittaa unen laatua, kehon palautumista ja päivittäistä aktiivisuutta. Sormukseen on myös olemassa oma applikaationsa, joka opastaa käyttäjää saamaan riittävästi palauttavaa unta yhdessä sormuksen kanssa. Unen lisäksi, Oura mahdollistaa yksilöllisen vuorokausirytmin tunnistamisen ja seuraamiseen. Malleja löytyy jokaiseen makuun ja tyyliin.

Olimme lomalla ystäväni kanssa ja kiinnitin huomiota hänellä olevaan sormukseen. Sormus oli Oura-sormus. Sormus herätti huomioni, koska se ei ollut tavanomaisen sormuksen näköinen vaan nimenomaan jonkin älysormuksen näköinen. Kuitenkin hyvin siro ja huomaamaton. Tämänkaltaiset tuotteet varmasti lisäävät erityisesti naisten mielenkiintoa älylaitteisiin, kun ne muotoillaan kauniiksi ja korumaisiksi tuotteiksi.

Tuotteiden muotoilu on tullut entistä tärkeämmäksi teknologian kehittyessä. Tuotteiden täytyy olla jokapäiväiseen elämään soveltua ja jotka kulkevat helposti mukana. On ekstraa, jos tuotteen muotoilu on niin onnistunut, että se menee lähestulkoon arkena kuin juhlassakin. Jos mietitään, millaisia ensimmäiset aktiivisuusrannekkeet olivat, niin kehityskaari on ollut huima, jos nyt samat ominaisuudet ja enemmänkin saa pienessä sormuksessa.

Aktiivisuusranneke perinteisen rannekellon sijaan

Lähestulkoon jokaisella salilla kävijällä tai vastaantulijalla vilkkuu ranteessa jonkin sortin aktiivisuusranneke. Ystävien kanssa vertaillaan mitä ominaisuuksia kunkin rannekkeesta löytyy ja mitä kaikkea sillä voikaan mitata. Aamuisin kotoa lähtiessä, laitan itsekin oman aktiivisuusrannekkeeni ranteeseen ja tavoitteenani on saada vähintään 10 000 askelta mittariin päivän aikana. Tekniikka ja talous sivustolla oli artikkeli, jonka mukaan lähes 40 % suomalaisista mittaa terveyttään digitaalisesti ja 69 % näistä suomalaisista luottaa saamaansa tietoon ainakin joiltain osin.

pexels-photo-386024.jpeg

Tämä 40 % on vain se osa, joka aktiivisesti seuraa aktiivisuuttaan älylaitteen kautta. Kuitenkin meistä suurimman osan taskussa kulkee päivän mukana myös puhelin, joissa suurimmassa osassa on oma terveysapplikaationsa, joka mittaa esimerkiksi askeleita tai unta. Eli oman terveyden seuraaminen tai sen aktiivinen parantaminen on mahdollista lähes jokaiselle. Noin 60 % hyödyntää älylaitteita terveystietojensa seuraamiseen ja sitä kautta elämäntapojensa parantamiseen. Puolet terveysteknologian käyttäjistä mittaa päivittäin askeliaan ja noin viidesosa mittaa sykettä päivittäin.

Noin reilu kolmasosa terveysteknologiaa käyttävistä mittaa myös unen määrää ja sen laatua aktiivisesti. Oma rannekkeeni mittaa myös unen laatua. Kun päätin aktiivisuusrannekkeen hankkimisesta, yksi kriteereistäni oli unen laadun mittaaminen. Olin pidemmän aikaa nukkunut vaihtelevasti ja minua kiinnosti tietää, kuinka paljon yön aikana nukun sikeästi ja onko uni laadukasta vai ei. Oli mielenkiintoista seurata unikäyriä ja, ehkä nukuinkin hieman paremmin rannekkeen myötä, kun aloin aktiivisesti kiinnittämään huomiota säännöllisyyteen nukkumisessa.

Kuitenkin päätavoitteeni rannekkeen hankkimisessa oli askelmäärien seuraaminen ja lisämotivaation hakeminen liikkumiseen. Oma rannekkeeni on pieni ja siro, mikä kulkee helposti ranteessa mukana ja on melko huomaamaton. Lisäksi voin seurata tapahtumia puhelimeltani sovelluksen kautta, sekä sinne tallentuvat aikaisempien viikkojen luvut. Laite on yllättävän monipuolinen, askelien ja unen lisäksi sinne voi kirjata päivän syömiset ja vedenjuomiset.

Artikkelin mukaan uskotaan myös, että tulevaisuudessa sairauksien hoitoon saadaan enemmän digitaalisia apuvälineitä. Olemme varmasti menossa oikeaan suuntaan terveyspalveluiden digitalisaatiossa ja sille saralle uusien innovaatioiden luomisessa, joilla oma terveys saadaan paremmin seurantaan. Seuraamalla omaa terveyttä ja aktiivisuutta, on myös helpompi reagoida muutoksiin ja hoitaa ennalta ehkäisevästi mahdollisia vaivoja.

Päiväni fasilitaattorina

Teemme asiakasprojektia Fonectalle ja tarkoituksenamme on innovoida heille uusia palveluideoita asiakkaiden käytettäväksi. Projektimme etenee vaiheittain ja olemme tiimin jäsenten kesken jakaneet fasilitointi vuorot kaikille jäsenille, jotta projekti etenisi sujuvasti ja järjestelmällisesti. Ideoinnin osuudessa meillä oli kaksi fasilitaattoria eri innovoinnin työkaluille ja minun vastuulleni valikoitui aivoriihen teon ohjaaminen.

pexels-photo-355952.jpeg

Ennen työkalun valintaa tutustuin kaikkiin annettuihin vaihtoehtoihin. Valittavana oli aivoriihi, brain writing, mindmap ja lootuksen kukka. Työkalut olivat hyvin erilaisia toisistaan, vaikkakin haluttu lopputulema on samankaltainen jokaisessa. Ideoidaan vapaasti uudenlaisia palveluita ja työstetään hieman näitä uusia keksintöjä, tiimien jäsenet voivat vapaasti kirjoitella mietteitään alustoihin. Eniten näistä vaihtoehdoista minua kiinnosti aivoriihen teko ja siihen annetun padletin käyttö, joka alustana oli jo muutamalta aiemmalta kurssilta tuttu tosin hieman erilaisessa käytössä.

Kun olin valinnut alustan millä lähden aivoriihtä työstämään ja viemään tiimini työstettäväksi, loin padletiin alustan muilla jaettavaksi. Kysymyksemme oli yksinkertaisesti uusia palveluideoita Fonectalle. Ilmoitin ryhmälleni Whatsappissa, että padlettiin voi mennä ideoimaan ja vapaasti kirjoittelemaan omia pohdintoja. Tämän jälkeen tiimini kävi aktiivisesti kirjoittamassa ajatuksiaan padlettiin ja se saatiin hyvää vauhtia valmiiksi. Padletin helppokäyttöisyys varmasti nopeutti hommien etenemistä. Keskustelua tehtävät etenemisestä käytiin myös Whatsappissa, sekä mahdolliset epäselvyydet käytiin siellä lävitse. Kun kaikki ideat oli saatu kerättyä, palautin padletin linkin opettajien tarkasteltavaksi sekä lisäsin padletista kuvankaappauksen lopulliseen raporttiin. Näin raportissakin näkyy monipuolista ideointiamme.

Sieppaa

Pidin fasilitointi vuorostani, koska padlet on mielestäni helppokäyttöinen ja mukava alusta työstettäväksi. Tehtävänanto oli helppo ymmärtää ja tiimi lähti mukaan aktiivisesti, näin fasilitaattorina työskentely oli mielekästä ja helppoa. Sekä vielä ideointi vaiheessa tehtävä ei ole tarkkaan rajattu vaan voi käyttää luovuutta ja vain mielikuvitus on rajana. Lisäksi padlet mahdollisti sen, että tehtävä ei ollut aikaan eikä paikkaan sidottu, vaan kaikki pystyi hoitamaan osansa joustavasti omien aikataulujen puitteissa.

Tästä opin hieman vetämään projektia ja viestimään projektin etenemisestä fasilitaattorin roolissa muille tiimin jäsenille. Sekä selventämään epäselvyyksiä ja selkiyttämään mitä tarkoituksena on tehdä ideoinnin vaiheessa. Aiemmin opin ylipäätään mitä fasilitointi on, kun tutkin aihetta ja kirjoitin fasilitoinnista. Projektin myötä oppi käytännössä mikä fasilitaattorin rooli projekteissa on. Tulevaisuudessa voin varmasti hyödyntää opittua työelämässä projekteissa ja erilaisten tiimien kanssa työskennellessä. Tällä hetkellä työskentelen paljon eri tiimien kanssa ja olen paljon tekemisissä asiakaskohtaamissa, joten näissä tilanteissa voisi hyödyntää tilanteen ohjaamisen taitoa ja etenemistä oikeaan suuntaan.

Kaiken kaikkiaan kokemus oli opettavainen ja hyvä opetustuokio tulevaisuutta varten. Miten ohjailla tiimiä ja työskennellä erilaisten tiimin jäsenten kanssa. Nykypäivänä työelämässä ollaan hyvin projektilähtöisiä, niin kaikenlainen kehittäminen tiimityöskentelytaitoihin tulee varmasti tarpeeseen. Sekä uuden oppiminen on aina kehittävää ja mielenkiintoista!

Ideasta innovaatioksi

Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme asiakasprojektissa valitsemaamme ideaa ja olemme pyrkineet Lean Canvas –työkalua hyödyntäen jalostamaan sen kokonaiseksi innovaatioksi. Lean Canvas –pohjassa on yhdeksän kohtaa:

  • ongelma
  • ratkaisu
  • ainutlaatuinen arvolupaus
  • epäreilu kilpailuetu
  • asiakasryhmät
  • kanavat
  • kustannusrakenne
  • tulovirrat
  • ratkaisevat mittarit.

Käydään seuraavaksi näihin kohtiin kirjaamamme asiat läpi.

Ongelma

Perusongelma on se, että kuluttajan on pelkästään hakukoneen tuloksien perusteella vaikea tehdä päätös hänelle parhaiten sopivasta palvelusta. Innovaatiomme liittyy siis käyttäjien päätöksenteon helpottamiseen.

Ratkaisu

Innovaatiossamme hakukoneen tuloksissa oleviin yrityksiin ja palveluihin lisätään mukaan asiakkaiden arvostelut. Ominaisuus antaa hakukoneen käyttäjälle selkeämmän yleiskuvan hakutuloksissa olevista yrityksistä. Toisaalta tämä ominaisuus tarjoaa mahdollisuuden myös jakaa itse oman asiakaskokemuksensa. Asiakkaiden arvosteluista muodostuvan kokonaismielikuvan perusteella hakukoneen käyttäjien on helpompi valita mieluisin palvelu.

Ainutlaatuinen arvolupaus

Palvelumme helpottaa tiedonhakua, päätöksentekoa ja yritysten vertailua asiakkaiden näkökulmasta. Innovaatiomme tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa, sillä se säästää monipuolisuutensa ansiosta huomattavasti asiakkaan aikaa silloin, kun hän etsii itselleen sopivaa palvelua. Kehittämämme palveluidea on muihin vastaaviin nähden paljon monipuolisempi, sillä käyttäjät pystyvät etsimään tietoa ja lukemaan arvosteluja monen eri alan yrityksien tarjoamasta. Usein muut vastaavat palvelut ovat lokeroitu tietyn arvosteltavan kohteen ympärille (esimerkiksi hotelliarvostelut), eikä samalta sivustolta pysty välttämättä löytämään asiakaskokemuksia sekä matkakohteen hotelleista että ravintoloista.

Epäreilu kilpailuetu

Innovaatiomme erottuu kilpailijoistaan juurikin monipuolisuudellaan. Käyttäjät voivat palveluideamme avulla löytää helpommin ja nopeammin itselleen lisätietoa yrityksistä yhden ja saman sivuston kautta. Asiakkaan ei siis tarvitse lähteä etsimään itselleen sopivia ratkaisuja monesta eri lähteestä. Tämä tuo mukanaan kilpailuedun, sillä kiireisessä nykymaailmassa käyttäjät etsivät itselleen monesti luotettavia, mutta yksinkertaisia ja helppoja kanavia tiedonkeräämiseen. Palvelumme lisää asiakkaan mukavuutta ja säästää samalla tämän aikaa.

Asiakasryhmät ja kanavat

Innovaatiomme palvelee kuluttajia, jotka hakevat tietoa palveluista ja tuotteista ennen kuin tekevät ostopäätöksiä. He käyttävät tiedonhakuun internettiä ja sovelluksia, jossa voivat vertailla tuotteita ja palveluita joita harkitsevat kuluttavansa. Kuluttajat arvostavat myös muiden kuluttajien kokemuksia kyseisistä palveluista, jotka antavat mielikuvaa mitä odottaa ja helpottavat omaa ostopäätöstä. Tavoitamme uudet potentiaaliset käyttäjät sosiaalisen median ja Googlen hakukoneoptimoinnin kautta, ja näiden kautta pääsyn sivustolle.

Kustannusrakenne

Isoin investointi tehdään uuden digitaalisen palvelun kehittämistä ja toteuttamista varten. Palvelun ollessa valmis, on myös hyvä kehittää palvelua eteenpäin asiakaspalautteen kautta. Seuraava askel voisi mahdollisesti olla mobiilisovellus. Uuden palvelun lanseeraukseen ja markkinointiin tuovat myös kustannuksia. Digitaalisuus on tämän päivän trendi ja suurin osa investoinneista menee teknologiaan.

Tulovirrat

Kuluttajan klikkaukset verkkosivulla keräävät koko ajan dataa. Yritykset, jotka ovat lisänneet omat tietonsa palveluun voisivat tiettyä hintaa vastaan myös saada käyttöönsä dataa, jolla analysoida kohderyhmänsä käyttäytymistä. Asiakkaalle tietojen hakeminen sekä arvostelujen kirjoittaminen on maksutonta.

Ratkaisevat mittarit

Hakujen yhteydessä tarjotaan mahdollisuus järjestää hakutulokset arvostelujen (esim. tähtiluokitus) mukaan. Tämän vaihtoehdon klikkauksista kerätään dataa. Sen avulla saadaan arvokasta tietoa esimerkiksi sitä, kuinka paljon palvelun käyttäjät haluavat tietää yrityksiin liittyviä arvosteluja. Tarjotaan myös mahdollisuus kirjoittaa ja lukea sanallisia arvosteluja. Sanallisten arvostelujen lukeminen edellyttää klikkausta, mikä sekin kerää tietoa.

Somemarkkinoinnin trendit

Toivotaan, että tulevaisuudessa sosiaalisen median merkitys nähtäisiin yhä tärkeämpänä osana yrityksen markkinointia ja brändin rakennusta. Some tarjoaa uskomattoman laajan alustan ja siellä yritysten on todella helppoa käydä dialogia asiakkaiden kanssa. Pitkällä tähtäimellä somessa on mahdollista luoda mielenkiintoinen ja kiinnostava brändi, joka luo mielikuvia ja inspiroi kuluttajia. Some kanaviin on hyvä tuottaa sisältöä aktiivisesti ja monipuolisesti kuvia sekä videoita. Erityisesti videoiden käyttö kasvaa entisestään. Kustannustehokkainta ovat livestriimit.

pexels-photo-707018.jpeg

Teemme asiakasprojektia Fonectalle ja tätä kirjoitusta varten tarkastelin myös heidän somekanavia, lähinnä Instagramia ja Facebookia. Fonecta on aktiivinen somessa, Instagramissa oli paljon postattu kuvia eri tapahtumista ja Fonectalaisten fiiliksistä. Facebookissa oli enemmän nostettu ajankohtaisia uutisia ja artikkeleita seinälle. Heidän some kanavissa voisi enemmän hyödyntää nykyajan trendejä, eli videota ja livekuvaa mikä näkyy yhä enemmän somessa sekä kasvavana trendinä yrityksillä. Se elävöittäisi ja toisi mielenkiintoa, sekä saisi kuluttajan tuntemaan olevansa lähempänä brändiä.

Kuluttajat pyörivät ison osan päivästään somessa, sieltä markkinoijien on helppo kerätä dataa kuluttajista ja käyttää sitä markkinoidessaan juuri heille. Datan hyödyntäminen verkkomarkkinoinnissa onkin iso trendi, jonka käyttöä ja keräämistä somemaailma helpottaa. Somessa data tarjoillaan markkinoijalle tarjottimella ja näin he pystyvät palvelemaan asiakkaitaan paremmin ja henkilökohtaisemmin, mitä nykypäivän kuluttajat odottavatkin.

Entä sitten Chatbot, mikä se on? Chatbotit ovat tekoälyllä varustettuja asiakaspalvelijoita. Chatbot osaa auttaa asiakkaiden yksinkertaisiin ja yleisimpiin ongelmiin, jotka on valmiiksi syötetty robotin tietoihin. Tällä pyritään vastaamaan asiakkaan ongelmiin mahdollisimman nopeasti ja jopa ratkomaan ne, jos se Chatbotilta onnistuu. Toki jos ongelma on monimutkaisempi, Chatbot johdattelee asiakkaan asiakaspalvelijalle. Näillä säästetään myös asiakaspalvelijoiden työtaakkaa, sekä pystytään reagoimaan asiakkaalle nopeampaa. Mitä suurempi määrä dataa Chatbotille voidaan syöttää, sitä paremmin se kykenee auttamaan.

pexels-photo-377711.jpeg

Videoiden ja chatbotin lisäksi podcastit ovat yleistymässä markkinoinnin keinona. Podcastit ovat edullisempia tuottaa kuin esimerkiksi videot, ja ne ovat helpommin kuluttajien kulutettavissa. Podcasteja voi kuunnella esimerkiksi työmatkalla junassa istuessa. Blogeista on huomannut viime aikoina, että yhä useammalla bloggaajalla on oma podcastinsa, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Uskoisin, että ne koetaan kivana vaihteluna perinteisille postauksille, koska kuunnellessa voit liikkua samanaikaisesti ja vähempi ruutuaikaa päivässä on aina hyväksi. Myös yritykset voisivat käyttää näitä hyväksi markkinoinnissa tai sisällön tuotossa, niissä voisi esimerkiksi jakaa asiakaskokemuksia tai kertoa muuta mielenkiintoista yrityksestä eikä välttämättä niinkään vain mainostaa tuotteita tai palveluita.

 

http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/miten-chatbot-voi-auttaa-markkinoinnissa-ja-myynnissa

Verkkokaupan tulevaisuuden trendit

Paytrail on haastatellut suomalaisia verkkokaupan asiantuntijoita, ja koonnut haastattelujen pohjalta artikkelin Verkkokaupan trendit 2017. Artikkelissa käydään läpi verkkokauppaan kohdistuvia tulevaisuuden trendejä ja niiden aiheuttamia haasteita. Lisäksi haastateltavat antavat vinkkejä suomalaisille verkkokauppojen pitäjille, sekä ideoita mihin kiinnittää erityisesti huomiota tulevaisuudessa.

Useimmat asiantuntijoista nostivat esille asiakaskokemuksen tärkeyden ja, että asiakas tulisi nostaa keskiöön kaikessa toiminnassa. Hieno verkkokauppa ei pelasta pieleen mennyttä asiakaskokemusta. Verkkokaupassa asioiminen voi mennä mallikkaasti tilaukseen asti, mutta jos toimituksessa menee jotain mönkään voi hyväkin asiakas olla menetetty asiakas. Eli tulisi kiinnittää erityistä huomiota, että asioiminen hoituu sujuvasti alusta loppuun saakka. Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että perusasioihin pitäisi investoida niin kauan, että ne ovat alusta loppuun asti oikeasti kunnossa. Tämä voi helposti unohtua, kun kiinnitetään enemmän huomiota visuaaliseen puoleen mikä toki myös on tärkeää, mutta asiakkaita ajatellen toimivuus menee edelle. Ja kiireenkin keskellä pitää olla tarkkana, että asiakkaille varmasti menee oikeat tuotteet ja paketit ovat siistejä.

pexels-photo-905163.jpeg

Asiantuntijat myös ennustivat, että seuraava iso juttu on personoitujen ostokokemusten luominen. Asiakkaat haluavat saada juuri heille sopivia tuotteita ja palveluita verkossa silloin kun se heille itselleen sopii. Työkaluja tähän löytyy jo Suomestakin. Custobar on suomalainen yritys, joka tarjoaa yrityksille myynnin työkaluja joilla he voivat kerätä dataa asiakkaistaan ja näin ollen personoida tuotteitaan tai palveluitaan.

Mitä haasteita personoidun ostokokemuksen luominen sitten voi aiheuttaa? Tämän luominen vaatii kokeneen tiimin taakseen, joka osaa analysoida dataa ja tulkita sitä oikein, jotta tuloksia saadaan aikaan. Haasteita voikin asettaa oikeiden ihmisten löytäminen näihin hommiin. Sekä se, että tuotteita ja palveluita osataan markkinoida kullekin asiakkaalle oikein niin, että asiakkaat eivät koe markkinointia häiritsevänä tai ärsyttävänä. Asiakkaiden huomio tuotteisiin tai palveluihin täytyy saada juuri oikealla hetkellä ja juuri heitä kiinnostavalla tavalla.

Tähän personoituun asiakaskokemukseen liittyy vahvasti myös vauhdikkaana trendinä näkyvä lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus ja tekoäly. Asiantuntijat uskovat, että jo lähitulevaisuudessa tullaan yhä enemmän näkemään VR-showroom -esittelyjä osana verkkokauppaa. Yhä enemmän tämä tulee heidän mukaan näkymään sitä mukaan, kun kuluttajat oppivat käyttämään uusia laitteita osana arkeaan. Itse en ole vielä virtuaalitodellisuuden luomiseen törmännyt asioidessani kivijaloissa tai verkkokaupoissa, mutta tämä varmasti antaa hienoja mahdollisuuksia esimerkiksi juuri palveluiden myymiseen, kun tilannetta voidaan mahdollisesti katsella ennakkoon. Toki tämä vaatii yrityksiltä investointeja ja osaavaa henkilökuntaa käyttämään laitteita ja varmistamaan, että kaikki sujuu laitteiden ja asiakkaiden kanssa sujuvasti. Laitteiden toimimattomuus tai osamaaton henkilökunta voi pilata asiakaskokemuksen.

Ajansaatossa myös asiakkaiden ostotottumukset muuttuvat. Näin on käynyt esimerkiksi ruokakaupassa käynnin suhteen, nykyisin jo ruokakaupat tarjoavat verkossa ostamisen mahdollisuutta ja kauppakassit toimitetaan kotiovelle. Asiantuntijat uskovatkin, että tämä trendi tulee lähivuosina kasvamaan räjähdysmäisesti. Suurissa kaupungeissa yleistyy autoton elämä ja arjen kiireet voivat aiheuttaa sen, että suureen markettiin lähtöä ei pidetä enää miellyttävänä vaan tilataan ruokaostokset nopeasti ja vaivattomasti verkosta suoraan kotiovelle.

Uskoisin tämän ehkä pienentävän ihmisten kauppakassien kokoa. Kotona tilatessa luultavasti et tilaa viikon ruokaostoksia nälkäisenä. Kun taas kaupassa käydessä usein on nälkäinen jo sinne mennessä, ja silloin ostelee milloin mitäkin ylimääräistä. Haasteita ruokakaupoille varmasti luo toimitusajat, asiakkaat varmasti odottavat saavansa ostoksensa melko nopeasti tilauksen tehtyään.

Kaikki uudistukset toki ovat tervetulleita ja mielenkiinnolla seuraa mitä kaikkea uutta keksitään. Verkkokaupoissa asioimista on jo muutamien vuosien aikana helpotettu ja sujuvoitettu paljon, sekä kehitys on niin vauhdikasta, että aina ei edes pysy uusimmissa muutoksissa mukana. Siksi itse pidänkin, että myös kivijalkamyymälät säilyisivät mahdollisimman pitkään menossa mukana. Välillä on mukava päästä hypistelemään tuotteita ennen ostopäätöstä.

Digitaalisen palvelukokemuksen nykytila ja tulevaisuus

Tätä blogitekstiä varten luin DNA:n tilaaman tutkimuksen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta vuonna 2016. Kohderyhmänä oli suomalaiset 15-74 vuotiaat ja heidät rekrytoitiin Norstatin internet paneelin kautta. Tiedonkeruu tapahtui Norstat Finland Oy:n internet paneelissa viikkoina 12-13 vuonna 2016. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1036 henkilöltä. Tulokset painotettiin Suomen väestöä edustavaksi. Tutkimuksessa käydään läpi, miten digitaalinen asiointi koetaan tällä hetkellä, kuinka paljon palveluita käytetään ja millainen asiakaskokemus on ollut. Sekä miten perinteinen face to face -asiointi koetaan versus digitaalinen asiointi, ja miten digitaalisen asioinnin koetaan kehittyvän tulevaisuudessa.

pexels-photo-212286.jpeg

Tällä hetkellä tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia väestöstä on hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Noin 38 prosenttia väestöstä on varannut ajan lääkärille/hammaslääkärille/laboratorioon viimeisen kolmen kuukauden aikana. Sekä noin 31 prosenttia väestöstä on myynyt ja/tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa/nettikirpputoreilla.

Miten sitten digitaalinen asioinnin asiakaskokemus on koettu? Parhaimmat asiakaskokemukset ovat tulleet nettihuutokaupoista ja nettikirpputoreilta, Facebookin kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista ja mobiilisovelluksista. Noin 79 prosenttia nettihuutokaupoissa asioineista kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä ja lähes puolet kertoo palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen. Myös noin 75 prosenttia Facebook kirpputoreilla asioineista kertoo olleen tyytyväisiä asiakaskokemukseen. Reilu 70 prosenttia vaatteiden ja jalkineiden verkkokaupoissa sekä kodin elektroniikan verkkokaupoissa asioineista luonnehtii asiakaskokemusta hyväksi, näissä kuitenkin naiset ovat olleen tyytyväisempiä kuin miehet.

Kuitenkin vaikka digitaalinen asiointi koetaan helpottavana ja hyvänä asioinnin muotona, niin silti tutkimukseen vastaajat haluavat asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteen mukaan, välillä verkossa tai mobiilissa ja välillä ns. fyysisissä kanavissa. Tärkeänä pidettiin myös, että yritykset kehittävät toimintaansa kivijalassa. Kuitenkin yhä etenevissä määrin asioita halutaan hoitaa verkossa ja mobiilisti. Kaiken kaikkiaan tärkeäksi koetaan, että digitaalisten palveluiden rinnalla on mahdollista hoitaa asioita myös perinteisten kanavien kautta niin halutessaan. Esimerkiksi monimutkaisempaa asiaa hoitaessa, kun tilanne vaatii asiantuntijaa tai siihen vaaditaan henkilökohtaisempaa palvelua mitä verkossa asioidessa ei välttämättä ole saatavilla.

Tulevaisuudelta toivotaan nykyisten saatavilla olevien digitaalisten palveluiden kehittämistä paremmiksi ja toimivimmiksi. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että nykyiset digitaaliset palvelut ovat riittäviä. Kuitenkin toivotaan, että erityisesti terveydenhuoltoon ja lääkäriin liittyvissä asioissa palvelu onnistuisi monipuolisemmin verkossa tai mobiilisti. Sekä ajanvarauksiin toivottiin enemmän digitaalisia palveluita, kuten pankki- ja vakuutusasioiden hoitoon. Eniten tulevaisuudessa odotetaankin kasvua pankkiasioiden hoitamiseen itsepalveluna tai mobiilisovelluksissa.

pexels-photo-296878.jpeg

Yllättävää on se, että nykyiset palvelut koetaan riittävinä. Nykyisellään suurin osa palveluista on toki laajoja ja verkossa voi hoitaa suurimman osan, mutta itse koen, että kehitystä kaivataan entisestään. Palvelut halutaan sujuvammiksi ja toimivimmiksi, sekä enemmän saataville, ettei palvelut olisi sidottu aikaan, esimerkiksi että ajanvaraukset hoituisivat entistä sujuvammin verkkoneuvotteluna kotisohvalta. Toki nykyisten palveluiden kehittämisellä päästään jo pitkälle.

Muuten tulokset tuntuivat siltä mitä voi odottaa, digitaalisia palveluita käytetään paljon ja varmasti vielä enemmän siirrytään esimerkiksi käyttämään mobiilisovelluksia niiden helppouden takia. Sukupuolella ei tuntunut olevan suurta eroa käytössä tai palveluiden kokemuksessa. Ikäjakaumassa toki on eroja, nuoremmat käyttävät digitaalisia palveluita enemmän kuin vanhempi väestö. Yritykset kehittävät digitaalisia palveluitaan jatkuvasti ja testaavat palvelukokemuksia erilaisilla piloteilla, ja nämä palvelut halutaan mahdollisimman toimiviksi ja monipuolisiksi asiakkaalle sekä heidän arkeaan helpottamaan.