Somemarkkinoinnin trendit

Toivotaan, että tulevaisuudessa sosiaalisen median merkitys nähtäisiin yhä tärkeämpänä osana yrityksen markkinointia ja brändin rakennusta. Some tarjoaa uskomattoman laajan alustan ja siellä yritysten on todella helppoa käydä dialogia asiakkaiden kanssa. Pitkällä tähtäimellä somessa on mahdollista luoda mielenkiintoinen ja kiinnostava brändi, joka luo mielikuvia ja inspiroi kuluttajia. Some kanaviin on hyvä tuottaa sisältöä aktiivisesti ja monipuolisesti kuvia sekä videoita. Erityisesti videoiden käyttö kasvaa entisestään. Kustannustehokkainta ovat livestriimit.

pexels-photo-707018.jpeg

Teemme asiakasprojektia Fonectalle ja tätä kirjoitusta varten tarkastelin myös heidän somekanavia, lähinnä Instagramia ja Facebookia. Fonecta on aktiivinen somessa, Instagramissa oli paljon postattu kuvia eri tapahtumista ja Fonectalaisten fiiliksistä. Facebookissa oli enemmän nostettu ajankohtaisia uutisia ja artikkeleita seinälle. Heidän some kanavissa voisi enemmän hyödyntää nykyajan trendejä, eli videota ja livekuvaa mikä näkyy yhä enemmän somessa sekä kasvavana trendinä yrityksillä. Se elävöittäisi ja toisi mielenkiintoa, sekä saisi kuluttajan tuntemaan olevansa lähempänä brändiä.

Kuluttajat pyörivät ison osan päivästään somessa, sieltä markkinoijien on helppo kerätä dataa kuluttajista ja käyttää sitä markkinoidessaan juuri heille. Datan hyödyntäminen verkkomarkkinoinnissa onkin iso trendi, jonka käyttöä ja keräämistä somemaailma helpottaa. Somessa data tarjoillaan markkinoijalle tarjottimella ja näin he pystyvät palvelemaan asiakkaitaan paremmin ja henkilökohtaisemmin, mitä nykypäivän kuluttajat odottavatkin.

Entä sitten Chatbot, mikä se on? Chatbotit ovat tekoälyllä varustettuja asiakaspalvelijoita. Chatbot osaa auttaa asiakkaiden yksinkertaisiin ja yleisimpiin ongelmiin, jotka on valmiiksi syötetty robotin tietoihin. Tällä pyritään vastaamaan asiakkaan ongelmiin mahdollisimman nopeasti ja jopa ratkomaan ne, jos se Chatbotilta onnistuu. Toki jos ongelma on monimutkaisempi, Chatbot johdattelee asiakkaan asiakaspalvelijalle. Näillä säästetään myös asiakaspalvelijoiden työtaakkaa, sekä pystytään reagoimaan asiakkaalle nopeampaa. Mitä suurempi määrä dataa Chatbotille voidaan syöttää, sitä paremmin se kykenee auttamaan.

pexels-photo-377711.jpeg

Videoiden ja chatbotin lisäksi podcastit ovat yleistymässä markkinoinnin keinona. Podcastit ovat edullisempia tuottaa kuin esimerkiksi videot, ja ne ovat helpommin kuluttajien kulutettavissa. Podcasteja voi kuunnella esimerkiksi työmatkalla junassa istuessa. Blogeista on huomannut viime aikoina, että yhä useammalla bloggaajalla on oma podcastinsa, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Uskoisin, että ne koetaan kivana vaihteluna perinteisille postauksille, koska kuunnellessa voit liikkua samanaikaisesti ja vähempi ruutuaikaa päivässä on aina hyväksi. Myös yritykset voisivat käyttää näitä hyväksi markkinoinnissa tai sisällön tuotossa, niissä voisi esimerkiksi jakaa asiakaskokemuksia tai kertoa muuta mielenkiintoista yrityksestä eikä välttämättä niinkään vain mainostaa tuotteita tai palveluita.

 

http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/miten-chatbot-voi-auttaa-markkinoinnissa-ja-myynnissa

Verkkokaupan tulevaisuuden trendit

Paytrail on haastatellut suomalaisia verkkokaupan asiantuntijoita, ja koonnut haastattelujen pohjalta artikkelin Verkkokaupan trendit 2017. Artikkelissa käydään läpi verkkokauppaan kohdistuvia tulevaisuuden trendejä ja niiden aiheuttamia haasteita. Lisäksi haastateltavat antavat vinkkejä suomalaisille verkkokauppojen pitäjille, sekä ideoita mihin kiinnittää erityisesti huomiota tulevaisuudessa.

Useimmat asiantuntijoista nostivat esille asiakaskokemuksen tärkeyden ja, että asiakas tulisi nostaa keskiöön kaikessa toiminnassa. Hieno verkkokauppa ei pelasta pieleen mennyttä asiakaskokemusta. Verkkokaupassa asioiminen voi mennä mallikkaasti tilaukseen asti, mutta jos toimituksessa menee jotain mönkään voi hyväkin asiakas olla menetetty asiakas. Eli tulisi kiinnittää erityistä huomiota, että asioiminen hoituu sujuvasti alusta loppuun saakka. Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että perusasioihin pitäisi investoida niin kauan, että ne ovat alusta loppuun asti oikeasti kunnossa. Tämä voi helposti unohtua, kun kiinnitetään enemmän huomiota visuaaliseen puoleen mikä toki myös on tärkeää, mutta asiakkaita ajatellen toimivuus menee edelle. Ja kiireenkin keskellä pitää olla tarkkana, että asiakkaille varmasti menee oikeat tuotteet ja paketit ovat siistejä.

pexels-photo-905163.jpeg

Asiantuntijat myös ennustivat, että seuraava iso juttu on personoitujen ostokokemusten luominen. Asiakkaat haluavat saada juuri heille sopivia tuotteita ja palveluita verkossa silloin kun se heille itselleen sopii. Työkaluja tähän löytyy jo Suomestakin. Custobar on suomalainen yritys, joka tarjoaa yrityksille myynnin työkaluja joilla he voivat kerätä dataa asiakkaistaan ja näin ollen personoida tuotteitaan tai palveluitaan.

Mitä haasteita personoidun ostokokemuksen luominen sitten voi aiheuttaa? Tämän luominen vaatii kokeneen tiimin taakseen, joka osaa analysoida dataa ja tulkita sitä oikein, jotta tuloksia saadaan aikaan. Haasteita voikin asettaa oikeiden ihmisten löytäminen näihin hommiin. Sekä se, että tuotteita ja palveluita osataan markkinoida kullekin asiakkaalle oikein niin, että asiakkaat eivät koe markkinointia häiritsevänä tai ärsyttävänä. Asiakkaiden huomio tuotteisiin tai palveluihin täytyy saada juuri oikealla hetkellä ja juuri heitä kiinnostavalla tavalla.

Tähän personoituun asiakaskokemukseen liittyy vahvasti myös vauhdikkaana trendinä näkyvä lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus ja tekoäly. Asiantuntijat uskovat, että jo lähitulevaisuudessa tullaan yhä enemmän näkemään VR-showroom -esittelyjä osana verkkokauppaa. Yhä enemmän tämä tulee heidän mukaan näkymään sitä mukaan, kun kuluttajat oppivat käyttämään uusia laitteita osana arkeaan. Itse en ole vielä virtuaalitodellisuuden luomiseen törmännyt asioidessani kivijaloissa tai verkkokaupoissa, mutta tämä varmasti antaa hienoja mahdollisuuksia esimerkiksi juuri palveluiden myymiseen, kun tilannetta voidaan mahdollisesti katsella ennakkoon. Toki tämä vaatii yrityksiltä investointeja ja osaavaa henkilökuntaa käyttämään laitteita ja varmistamaan, että kaikki sujuu laitteiden ja asiakkaiden kanssa sujuvasti. Laitteiden toimimattomuus tai osamaaton henkilökunta voi pilata asiakaskokemuksen.

Ajansaatossa myös asiakkaiden ostotottumukset muuttuvat. Näin on käynyt esimerkiksi ruokakaupassa käynnin suhteen, nykyisin jo ruokakaupat tarjoavat verkossa ostamisen mahdollisuutta ja kauppakassit toimitetaan kotiovelle. Asiantuntijat uskovatkin, että tämä trendi tulee lähivuosina kasvamaan räjähdysmäisesti. Suurissa kaupungeissa yleistyy autoton elämä ja arjen kiireet voivat aiheuttaa sen, että suureen markettiin lähtöä ei pidetä enää miellyttävänä vaan tilataan ruokaostokset nopeasti ja vaivattomasti verkosta suoraan kotiovelle.

Uskoisin tämän ehkä pienentävän ihmisten kauppakassien kokoa. Kotona tilatessa luultavasti et tilaa viikon ruokaostoksia nälkäisenä. Kun taas kaupassa käydessä usein on nälkäinen jo sinne mennessä, ja silloin ostelee milloin mitäkin ylimääräistä. Haasteita ruokakaupoille varmasti luo toimitusajat, asiakkaat varmasti odottavat saavansa ostoksensa melko nopeasti tilauksen tehtyään.

Kaikki uudistukset toki ovat tervetulleita ja mielenkiinnolla seuraa mitä kaikkea uutta keksitään. Verkkokaupoissa asioimista on jo muutamien vuosien aikana helpotettu ja sujuvoitettu paljon, sekä kehitys on niin vauhdikasta, että aina ei edes pysy uusimmissa muutoksissa mukana. Siksi itse pidänkin, että myös kivijalkamyymälät säilyisivät mahdollisimman pitkään menossa mukana. Välillä on mukava päästä hypistelemään tuotteita ennen ostopäätöstä.

Digitaalisen palvelukokemuksen nykytila ja tulevaisuus

Tätä blogitekstiä varten luin DNA:n tilaaman tutkimuksen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta vuonna 2016. Kohderyhmänä oli suomalaiset 15-74 vuotiaat ja heidät rekrytoitiin Norstatin internet paneelin kautta. Tiedonkeruu tapahtui Norstat Finland Oy:n internet paneelissa viikkoina 12-13 vuonna 2016. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1036 henkilöltä. Tulokset painotettiin Suomen väestöä edustavaksi. Tutkimuksessa käydään läpi, miten digitaalinen asiointi koetaan tällä hetkellä, kuinka paljon palveluita käytetään ja millainen asiakaskokemus on ollut. Sekä miten perinteinen face to face -asiointi koetaan versus digitaalinen asiointi, ja miten digitaalisen asioinnin koetaan kehittyvän tulevaisuudessa.

pexels-photo-212286.jpeg

Tällä hetkellä tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia väestöstä on hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Noin 38 prosenttia väestöstä on varannut ajan lääkärille/hammaslääkärille/laboratorioon viimeisen kolmen kuukauden aikana. Sekä noin 31 prosenttia väestöstä on myynyt ja/tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa/nettikirpputoreilla.

Miten sitten digitaalinen asioinnin asiakaskokemus on koettu? Parhaimmat asiakaskokemukset ovat tulleet nettihuutokaupoista ja nettikirpputoreilta, Facebookin kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista ja mobiilisovelluksista. Noin 79 prosenttia nettihuutokaupoissa asioineista kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä ja lähes puolet kertoo palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen. Myös noin 75 prosenttia Facebook kirpputoreilla asioineista kertoo olleen tyytyväisiä asiakaskokemukseen. Reilu 70 prosenttia vaatteiden ja jalkineiden verkkokaupoissa sekä kodin elektroniikan verkkokaupoissa asioineista luonnehtii asiakaskokemusta hyväksi, näissä kuitenkin naiset ovat olleen tyytyväisempiä kuin miehet.

Kuitenkin vaikka digitaalinen asiointi koetaan helpottavana ja hyvänä asioinnin muotona, niin silti tutkimukseen vastaajat haluavat asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteen mukaan, välillä verkossa tai mobiilissa ja välillä ns. fyysisissä kanavissa. Tärkeänä pidettiin myös, että yritykset kehittävät toimintaansa kivijalassa. Kuitenkin yhä etenevissä määrin asioita halutaan hoitaa verkossa ja mobiilisti. Kaiken kaikkiaan tärkeäksi koetaan, että digitaalisten palveluiden rinnalla on mahdollista hoitaa asioita myös perinteisten kanavien kautta niin halutessaan. Esimerkiksi monimutkaisempaa asiaa hoitaessa, kun tilanne vaatii asiantuntijaa tai siihen vaaditaan henkilökohtaisempaa palvelua mitä verkossa asioidessa ei välttämättä ole saatavilla.

Tulevaisuudelta toivotaan nykyisten saatavilla olevien digitaalisten palveluiden kehittämistä paremmiksi ja toimivimmiksi. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että nykyiset digitaaliset palvelut ovat riittäviä. Kuitenkin toivotaan, että erityisesti terveydenhuoltoon ja lääkäriin liittyvissä asioissa palvelu onnistuisi monipuolisemmin verkossa tai mobiilisti. Sekä ajanvarauksiin toivottiin enemmän digitaalisia palveluita, kuten pankki- ja vakuutusasioiden hoitoon. Eniten tulevaisuudessa odotetaankin kasvua pankkiasioiden hoitamiseen itsepalveluna tai mobiilisovelluksissa.

pexels-photo-296878.jpeg

Yllättävää on se, että nykyiset palvelut koetaan riittävinä. Nykyisellään suurin osa palveluista on toki laajoja ja verkossa voi hoitaa suurimman osan, mutta itse koen, että kehitystä kaivataan entisestään. Palvelut halutaan sujuvammiksi ja toimivimmiksi, sekä enemmän saataville, ettei palvelut olisi sidottu aikaan, esimerkiksi että ajanvaraukset hoituisivat entistä sujuvammin verkkoneuvotteluna kotisohvalta. Toki nykyisten palveluiden kehittämisellä päästään jo pitkälle.

Muuten tulokset tuntuivat siltä mitä voi odottaa, digitaalisia palveluita käytetään paljon ja varmasti vielä enemmän siirrytään esimerkiksi käyttämään mobiilisovelluksia niiden helppouden takia. Sukupuolella ei tuntunut olevan suurta eroa käytössä tai palveluiden kokemuksessa. Ikäjakaumassa toki on eroja, nuoremmat käyttävät digitaalisia palveluita enemmän kuin vanhempi väestö. Yritykset kehittävät digitaalisia palveluitaan jatkuvasti ja testaavat palvelukokemuksia erilaisilla piloteilla, ja nämä palvelut halutaan mahdollisimman toimiviksi ja monipuolisiksi asiakkaalle sekä heidän arkeaan helpottamaan.

Kolmen kopla mediamainonnassa

Mitä on maksettu, oma ja ansaittu media? Ne ovat osa yrityksen digitaalisia kanavia ja osa markkinointia. Näiden medioiden käyttö on hyvä olla balanssissa keskenään, koska liika panostus yhteen markkinoinnin mediaan voi asettaa yrityksen haavoittuvaan asemaan yllättävien muutosten edessä. Nämä mediat vaikuttavat toisiinsa eri tavoin, ja siksi onkin tärkeää ymmärtää niiden erot ja yhtäläisyydet, sekä kuinka mitata niiden tehokkuutta.

pexels-photo-267355.jpeg

Maksettu media koostuu yksinkertaisimmillaan kaikesta markkinoinnista, josta yritys maksaa. Perinteisesti katsottuna maksettua mediaa ovat olleet TV-, radio- ja painettumainonta. Verkossa maksetun median kanavia on useampia, ehkä yksi yleisimmistä on PPC-mainonta eli Pay Per Click. Yksi PPC:n yleisin muoto on hakukonemainonta ja siinä hinta muodostuu yksinkertaisesti klikkauksien määrästä. Myös tähän kategoriaan kuuluu bannerimainonta verkkosivuilla. Yksi maksetun median uusimmista muodoista on sponsoroidut sosiaalisen median postaukset, joita käytetään laajasti blogeissa ja sosiaalisessa mediassa.

Miten maksetun median tehokkuutta sitten mitataan? Mittaaminen riippuu pitkälti alustasta missä mainonta tapahtuu. Useat mediat tarjoavat sisäiset työkalut tehokkuuden mittaamiseen. On myös ulkoisia työkaluja, joilla voi mitata näkyvyyttä ja hakujen määrä. Esimerkiksi Google tarjoaa palveluita, joilla voi seurata mitkä maksetut kampanjat toi asiakkaita verkkosivuille ja johtivat myyntiin tai uusiin asiakkuuksiin.

Omistettu media sisältää kaiken mitä yritys itse luo ja julkaisee omissa kanavissaan, kuten verkkosivuillaan, blogissa, SOME:ssa, e-kirjoissa tai muissa julkaisuissa. Pääsääntöisesti näiden ideana on tukea yrityksen markkinointi strategiaa. Tällä tuotetaan hyödyllistä ja opettavaista materiaalia, jonka tarkoituksena ei kuitenkaan ole liikaa mainostaa itseään. Tämän sisällön jakamisen avain on sosiaalinen media, jossa tieto leviää nopeasti laajalle alueelle.

Omistettua mediaa voidaan mitata erilaisilla työkaluilla, jotka auttavat mittaamaan panostuksiasi yksityiskohtaisesti. Mitä sivuilla ja muissa kanavissa sitten mitataan? Hyviä mittareita ovat esimerkiksi, postaukset, kommentit, tykkäykset, edelleen tviittaukset ja maininnat. Omia kanavia voi verrata kilpailijoiden kanaviin, ymmärtääkseen omia mahdollisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Omistetun median kanavilla voit kasvattaa omaa brändiyhteisöä ja kehittää kannattavuutta huolehtimalla vaikutusvaltaisista ja aktiivisista faneista. Ja näin ollen ohjata kuluttajia ostamaan ja käyttämään palveluita enemmän.

pexels-photo-607812.jpeg

Ansaittu media koostuu kaikesta sisällöstä ja keskustelusta brändin tai tuotteiden ympärillä, jotka on tuotettu jossain muualla kuin yrityksen omissa kanavissa. Nämä ovat syntyneet maksetun ja omistetun mainonnan tuloksena. Ansaittua mediaa voi ajatella oman aktiivisuuden seurauksena, jos uutissivustot ja sosiaalinen media on poiminut juuri sinun yrityksen kampanjat ja auttavat levittämään sanaa. Tästä esimerkkejä ovat lehdistönäkyvyys, maininnat SOME:ssa, arvostelut, blogipostaukset ja tviitit. Ansaitulla medialla tuodaan asiakkaiden äänet markkinointistrategiaan ja korostetaan sosiaalisen median merkitystä nykyajan markkinoinnissa. Tätä markkinoinnin kanavaa pidetään luotettavana ja uskottavana, koska se tulee yrityksen ulkopuolelta. Markkinoinnin muutoksen seurauksena esimerkiksi bloggareista on tullut erittäin tärkeä osa yritysten markkinoinnin keinoja.

Ansaittua mediaa seurataan mainintojen määrällä ja, koska informaationlähde on suoraan asiakkailta ja heidän näkemyksiään saadaan kerättyä vielä tarkempaa ja syvempää dataa. Näitä seuraamalla yritys saa apuja kehittäessään omaa sisällöntuotantoaan ja markkinointistrategiaansa. Positiivisten mainintojen lisäksi tulisi seurata myös julkaisuja, jotka antavat negatiivista kuvaa yrityksestä. Näin voidaan seurata yrityksen mainetta ja nopeasti reagoida tilanteisiin niiden tullessa ilmi. Ansaittua mediaa seuraamalla huomataan myös mitkä omista SOME:ssa käyttämistä #hastageistä lähtee lentoon ja kuluttajat poimivat omiin kanaviinsa, ja taas mitkä eivät toimi niin tehokkaasti.

Seuraamalla kaikkia näitä edellä mainittuja medioita ja kanavia auttaa yrityksiä ymmärtämään pöhinää brändin ympärillä ja miten se on luotu, sekä miten yritys voi siihen itse vaikuttaa. Lisäksi käyttämällä erilaisia työkaluja näiden medioiden tehokkuuden seuraamiseen, kyetään hyvin muokkaamaan ja kehittämään omaa viestintä- ja markkinointistrategiaa.

 

https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/

Muutos digitaaliseksi yhteiskunnaksi

Tässä tekstissä pohditaan pankkipalveluiden kehitystä digitalisaation myötä sekä miten kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut, kun yhä enemmän käytetään hyödyksi verkossa ja sovelluksissa olevia palveluita.

Luin artikkelin Pankkisektori tienavaajana, jonka on kirjoittanut Reijo Karhinen ja Matti Korkeela. Artikkelissaan he käyvät läpi pankkitoimialan muutosta digitalisaation edetessä. Alla oleva kuva esittää miten pankkitoiminta Suomessa on kehittynyt vuosien saatossa, Karhisen ja Korkeelan mukaan Suomen pankkitoiminnan historian voi karkeasti jakaa viiteen osaan niin kuin kuvassa.

pankkihistoria

Digitalisaation kehitys on alkanut näkyä Suomessa jo 70-luvulta lähtien, jolloin valtio ja pankki yhteistyössä loi toimivat standardit, infrastruktuuri ja käytännöt kansalliselle maksuliikkeelle. Kuluttajille palveluiden käyttäminen helpottui 80-luvulla, kun suorapankkipalvelut yleistyivät ja mahdollistivat pankkiasioiden hoitamisen puhelimen, mikrotietokoneen, telefaxin tai postin välityksellä.

90-luvun puolivälissä Suomi oli pankkitoiminnan kehittämisessä globaalisti edelläkävijä, kun vuonna 1996 OP-ryhmä toi markkinoille ensimmäisenä Euroopassa ja toisena maailmassa www-selaimella käytettävän Internet-palvelun ja Internet-pankkipalvelun. Kuluttajat ottivat verkkopalvelun hyvin vastaan ja verkkopalvelu saavutti korkeat käyttötiheydet asiakkaiden keskuudessa. Toki ensimmäisten verkkopankkien sisältö ja toiminnallisuus oli hyvin rajattua, verrattuna siihen mitä se nykypäivänä on. Toinen merkittävä innovaatio toteutui vuonna 1999, kun verkkolaskujen välitys käynnistettiin.

Teknobuumin aikaan suomalaiset pankin panostivat digipalveluiden kehittämiseen aina etenevissä määrin. Kuitenkin finanssialaa koetellut kriisi suuntasi pankkien huomion palvelukehityksestä ja asiakaskokemuksen parantamisesta, enemmän taloudellisten toimintaedellytyksien vahvistamiseen.

2010-luvulla kuluttajat odottavat, että palvelut ovat saatavilla helposti ajasta ja paikasta riippumatta. Pankkien liiketoimintaympäristö on muuttunut täysin siitä mitä se oli esimerkiksi 70-luvulla. Asiakkaat ovat vaativampia ja odottavat, pankkien verkko- ja mobiilipalvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakkaiden tarpeiden ympärille muotoiltu. Lisäksi teknologia kehittyy edelleen jatkuvasti, mikä asettaa pankeille painetta koko ajan kehittää omia palveluitaan parempaan ja parhaiten käyttäjiään palvelevaan muotoon. Sekä kilpailu digipalveluissa on kovaa ja uusia liiketoimintamalleja innovaatioiden seurauksena syntyy jatkuvasti.

pexels-photo-887751.jpeg

Toinen lukemani artikkeli oli Ilkka Koirasen ja Pekka Räsäsen kirjoittama Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos, siinä he käyvät läpi sitä, kuinka kuluttajien käyttäytyminen verkkopalveluissa on muuttunut aikojen saatossa. Digitaalitekniikka on yhä suuremmissä määrin osa ihmisten arkielämää ja yhteiskunnan eri toimintoja. Viime vuosina yhä enemmän on siirrytty käyttämään palveluita selaimelta sovelluksiin, artikkelin mukaan matkapuhelimella internetissä käytettävästä ajasta 90 prosenttia kuluu erilaisten sovelluksien parissa ja vain 10 prosenttia verkkoselaimissa.

Sovellukset ovat mahdollistaneet palveluiden käytön parantumisen. Sekä käytön kynnys on pienempi, koska sovelluksen ikoni muistuttaa itsestään jo heti puhelimen aloitusruudulla eikä palveluita tarvitse lähteä etsimään selaimelta.

Digitalisaation ja verkkopalveluiden kehittyessä on käyttöön noussut myös uusia käsitteitä, kuten alus- ja vertaistalous sekä prosumerismi. Mitä nämä sitten tarkoittavat? Alustaloudessa yritysten palvelut tarjoavat alustan, jonka kautta kuluttajat ja yritykset voivat esimerkiksi tarjota ja ostaa erilaisia hyödykkeitä. Vertaistaloudessa taas kuluttajat tuottavat palveluita toisilleen tai tarjoavat hyödykkeitä toisilleen korvausta vastaan ulkopuolisen tahon tarjoamalla alustalla, tästä esimerkkeinä edelläkävijät Über ja Airbnb. Prosumerismissa asiakkaat nähdään samanaikaisesti sekä kuluttajana että tuottajana, mikä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Facebook on loistava esimerkki, joka on taitavasti osannut yhdistää nämä kaikki ominaisuudet toiminnassaan.

Tulevaisuudessa verkkopalveluista kerättävän datan merkitys korostuu entisestään. Palveluiden käyttäjiltä voidaan kerätä arvokasta dataa, joka mahdollistaa entistä älykkäämpien verkkopalveluiden kehittämisen. Yhä enemmän palveluita pystytään tulevaisuudessa automatisoimaan ja älykkäämmät laitteet pystyvät keskustelemaan muiden laitteiden kanssa esteettä. Lisäksi kehitystyön myötä virtuaalipalvelut saadaan entistä todentuntuisemmiksi, ja internetin käyttö voi jopa alkaa muistuttamaan läheisemmin ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Kaikki tämä digitalisaation aikaansaama muutos on helpottanut ihmisten arkea ja muuttanut kuluttajakäyttäytymistä huomattavasti. Edelleen esimerkiksi pankkitoimiala on suuren murroksen edessä, kun palveluita siirretään yhä enemmän verkkoon ja tapaamiset hoidetaan verkon avulla. Aika näyttää mitä kehitys tuo tullessaan ja millaisia palveluita tulevaisuudessa käytämme.

Fasilitointi – häh?

Fasilitointi tarkoittaa helppoa, se tulee latinankielisestä sanasta ”facil”. Tiimityöskentelyssä fasilitoinnin on tarkoitus helpottaa yhdessä toimimista. Fasilitointi tarkoittaa myös ryhmäprosessien suunnittelua ja toteutusta. Fasilitoinnissa ei siis ole keskiössä projektin sisältö, vaan nimenomaan ryhmän toimintaedellytysten varmistaminen ja tiimin päämäärän tavoittaminen.

Fasilitointi areena sivustolla on määritelty fasilitoinnille eri tasot, jotka helpottavat tunnistamaan näkökulmaa fasilitoinnin tarkastelussa:

N/A Luennointi, konsultointi, manageeraus ja manipulointi

  1. Työkalut
  2. Ryhmätyöskentely
  3. Ongelmanratkaisu, luova työ ja päätöksenteko
  4. Yhdessä oppiminen ja ajatteleminen
  5. Vuorovaikutus ja yhteistoiminta
  6. Toimintakykyiset oppivat ihmisjärjestelmät
  7. Itseohjautuvat oppivat ja sopeutuvat ihmisjärjestelmät

people-coffee-notes-tea.jpg

Fasilitaattori ohjaa ryhmän toimintaa ja hän pitää huolen, että toiminta etenee suunnitelman mukaan. Kun fasilitaattori on valittu, ryhmällä on selvä fokus mitä kohti mennään ja päästään onnistuneesti lopputulokseen. Fasilitaattorilla voi olla työn tukemiseksi useita erilaisia työkaluja ja menetelmiä, joista hän voi tapauskohtaisesti valita juuri kyseiselle tiimille parhaat vaihtoehdot ja yhdistelmät. Useissa tilanteissa voi olla hyödyksi, että fasilitaattori valitaan varsinaisen ryhmän ulkopuolelta, jolloin hän puolueettomuutensa ansiosta pystyy keskittymään oleellisiin asioihin ja fokus pysyy selkeänä. Lisäksi kokeneella fasilitaattorilla on kokemusta eri menetelmistä, sekä siitä mikä toimii millaiseenkin ryhmään.

Virtuaalifasilitoinnin periaatteet ovat samat kuin perinteisen fasilitoinnin, pyritään kohti yhteistä tavoitetta ja luodaan yhteinen tahtotila sen saavuttamiseksi. Virtuaalimaailmassa toimimiseen liittyy aivan erilaisia haasteita kuin face-to-face toimimisessa, mutta toisaalta se antaa myös enemmän vapauksia esimerkiksi ajan ja paikan suhteen. Etätapaamisissa haasteita luo kaikki ärsykkeet ympärillä, tietokoneen kanssa työskennellessä ärsykkeitä on tarjolla lukemattomia, jotka helposti vievät huomion muualle ja keskittyminen herpaantuu. Toki kun kokoukset hoidetaan verkossa, säästetään aikaa ja työskentely on tehokkaampaa.

Kuitenkin jos fasilitointi onnistutaan järjestämään virtuaalisesti, se tarjoaa paljon mahdollisuuksia fasilitaattorille sekä fasilitoitavalle. Säästetään aikaa, kun aika ei kulu paikasta toiseen liikkumiseen, jos fasilitaattori ja fasilitoitavat sijaitsevat eri osoitteissa. Työskentely on näin ollen tehokkaampaa. Tiedostoja ja muuta tietoa tiimin jäsenien välillä voidaan jakaa reaaliajassa kaikkien saataville.

Uskoisin, että tänä päivänä virtuaalifasilitointi sopii melkein yritykseen kuin yritykseen toki alkuun se voi vaatia uuden oppimista ja totuttelua erilaisiin toimintatapoihin. Toki face-to-face toimintaa tarvitaan myös tietynlaisille ryhmille, esimerkiksi pienissä yrityksissä kun henkilökuntaa on vähän voi olla käytännöllisempää, että tapaamiset hoidetaan F2F sekä jos henkilökunnan teknologiaosaaminen ei ole huipussaan. Suuremmissa yrityksissä virtuaalinen toteutus on luultavasti helpompi järjestää niin, että kaikki pääsevät langoille, koska ei olla riippuvaisia paikasta.

 

https://mukamas.fi/uncategorized/fasilitointi-mita-se-tarkoittaa/

http://www.karismakonseptit.fi/mita-fasilitointi-on-mita-fasilitaattori-tekee-miksi-fasilitaattoria-kannattaa-kayttaa/

https://fasilitointiareena.com/fasilitointipankki/mitafasilitointion/

https://grapepeople.fi/valmennus/virtuaalifasilitoinnin-perusteet/

Paljon puhuttu innovointi

Mikä on innovaatio? Tilastokeskuksen mukaan innovaatio voi liittyä tavaroihin tai palveluihin, prosesseihin, markkinointimenetelmiin ja organisatorisiin menetelmiin liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa sekä ulkoisissa suhteissa. Olennaista on, että uusi innovaatio on edeltäjäänsä selkeästi parempi tai täysin uusi tuote, palvelu tai menetelmä sekä sen on oltava uusi kyseisen yrityksen kannalta. Innovaatioita voi kehittää yritys itse tai muut yritykset ja organisaatiot. Eli uuden innovaation täytyy olla jotain täysin uutta ja omaperäistä sekä sen lähtökohtana on uusi keksintö, joka voidaan esimerkiksi suojata patentilla.

pexels-photo-590493.jpeg

Tiedon artikkelissa innovaatiot jaetaan kolmeen ryhmään:

  1. Tässä ensimmäisessä ryhmässä pysytään nykyisen ydinliiketoiminnan puitteissa ja tavoitteena on saada aikaan parannus jo olemassa olevaan tuotteeseen, palveluun tai prosessiin. Tällä parannuksella pyritään kasvattamaan arvoa ja pidentämään elinkaarta. Eli tässä ei pyritä varsinaisesti luomaan mitään uutta.
  2. Toisessa ryhmässä tavoitellaan jo jotain täysin uutta ratkaisua tuotteisiin tai palveluihin. Näillä innovaatioilla yritys pyrkii markkinoita mullistaviin uudistuksiin sekä luomaan oman ydinliiketoiminnan jopa uudelleen. Hyviä esimerkkejä tämänkaltaisista innovaatioista ovat esimerkiksi Uber ja Tinder, jotka omalta osaltaan mullistivat täysin koko markkinat.
  3. Kolmannen ryhmän innovaatioiden tavoitteena ei ole mullistaa markkinoita heti, vaan innovaation elinkaaren alkuun voi olla vielä muutama vuosi aikaa. Onnistuessaan ne voivat muuttaa koko toimialan luonnetta. Yleensä nämä innovaatiot syntyvät esimerkiksi tutkimusprojekteista ja pilottiohjelmista. Näiden innovaatioiden suunnittelun alkuvaiheessa haettava ratkaisu tai itse haaste voi olla vielä määrittelemättä.

Suurin osa yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta suuntautuu ensimmäisen ryhmän innovaatioihin, koska jatkuvaa pientä kehitystä vaaditaan liiketoiminnan jatkumon kannalta sekä pysytään mukana kilpailussa. Toisen ja kolmannen ryhmän innovaatioihin panostetaan selkeästi vähemmän ja harvemmin. Kuitenkin toisen ryhmän innovaatioihin panostamalla tuotot voivat olla ensimmäisen ryhmän innovaatioihin verrattuna moninkertaiset.

Entä sitten innovointi, mitä se on? Innovointi on tekemistä innovaatioprosessin ympärillä ja se tukee prosessin etenemistä. Innovointi on ideoimista ja uuden luomista sekä siihen löytyy useita erilaisia työkaluja ja menetelmiä sen tueksi, kuten brainstorming. Tänä päivänä innovaatio ja innovointi termit ovat käytössä jatkuvasti työelämässä ja ajankohtaista lähes jokaisessa yrityksessä. Koko ajan keksitään ja kehitetään jotain uutta ja parempaa. Yritysten onkin elintärkeää pysyä mukana kehityksessä, jotta varmistetaan oman liiketoiminnan jatkuvuus ja säilytetään asiakkaat. 

 

http://www.stat.fi/meta/kas/innovaatio.html

https://www.tieto.fi/nakemyksia-ja-visioita/nain-innovaatiot-syntyvat

http://www.palvelupolkuja.fi/ideointi/kolme-tyokalua-luovuuteen/